Asiakkaan matka yrityksen luo alkaa usein verkosta. Tietoa etsitään hakukoneista, sosiaalisesta mediasta ja yhä useammin myös tekoälyn avulla. Yrityksen on tärkeää olla löydettävissä asiakkaidensa käyttämissä kanavissa, mutta pelkkä näkyvyys ei vielä takaa yhteydenottoja tai ostoja.

State of European Business 2026 -tutkimus nostaa esiin kiinnostavia havaintoja yritysten digitaalisesta arjesta. Lähes kaikilla tutkimukseen vastanneilla suomalaisyrityksillä on verkkosivut, mutta vain harva seuraa tarkasti niiden tuottamia yhteydenottoja tai myyntiä. Myös tekoälyn odotetaan muuttavan asiakkaiden tiedonhakua, mutta vain pieni osa vastaajista kokee olevansa valmis muutokseen.

Mitä tulokset kertovat yritysten digitaalisesta näkyvyydestä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä? Hostingpalvelun asiantuntijat avaavat tutkimuksen tuloksia yrittäjän arjen näkökulmasta.

Asiakkaiden tavoittaminen verkossa on vaikeutunut

Tutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä 37 prosenttia kertoo asiakkaiden tavoittamisen verkossa vaikeutuneen. Merkittävä osa, 43,7 prosenttia vastaajista, mainitsee muuttuvat algoritmit yhdeksi suurimmista haasteista. Lisäksi 43,4 prosenttia kertoo ulkoisten alustojen muutosten vaikuttaneen yrityksensä toimintaan usein tai toisinaan.

Hostingpalvelun Commercial Director Paula Westerlund tarkastelee muuttuvaa digitaalista toimintaympäristöä erityisesti yrittäjän liiketoiminnan näkökulmasta. Hänen mukaansa riippuvuus yksittäisistä digitaalisista alustoista voi tehdä yrityksestä haavoittuvan.

”Jos asiakkaiden tavoittaminen on liikaa yhden alustan, esimerkiksi Googlen, Instagramin tai TikTokin varassa, yritys voi olla aika haavoittuvassa asemassa. Näiden alustojen algoritmit ja pelisäännöt muuttuvat jatkuvasti, eikä yritys voi itse päättää, kuinka moni someen tehdyn sisällön lopulta näkee.”

Sosiaalisen median rinnalla yrittäjän kannattaa panostaa myös omaan digitaaliseen näkyvyyteen. Verkkosivut tarjoavat yritykselle oman kanavan, jonka sisältöjä ja kehittämistä se voi hallita.

Tutkimukseen vastanneiden suomalaisyritysten arvioissa hakukoneet (68,3 %) ja suositukset (68,0 %) ovat yleisimpiä kanavia, joiden kautta asiakkaat löytävät yrityksiä. Sosiaalisen median osuus on 57,2 prosenttia.

Hostingpalvelun Product Manager Sini Palonen korostaa verkkosivujen merkitystä luottamuksen rakentamisessa.

”Selkeät palvelukuvaukset, referenssit ja helposti löydettävät yhteystiedot auttavat rakentamaan luottamusta ja tukevat asiakkaan päätöksentekoa.”

Verkkosivut ovat lähes kaikilla, mutta niiden tuloksellisuutta seurataan harvoin

Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista tuloksista liittyy verkkosivujen yleisyyden ja niiden tuloksellisuuden mittaamisen väliseen eroon.

Suomalaisvastaajista 95,9 prosenttia kertoo yrityksellään olevan verkkosivusto. Verkkosivuston omistavista suomalaisvastaajista kuitenkin vain 1,2 prosenttia seuraa konversioita eli esimerkiksi yhteydenottoja, tarjouspyyntöjä tai ostoksia tarkasti. Peräti 77,2 prosenttia ei seuraa niitä tai ei osaa sanoa, seuraako niitä.

Vastausmaiden välisessä vertailussa ero on huomattava. Tanskassa konversioita seuraa tarkasti 12,3 prosenttia ja Ruotsissa 10,1 prosenttia verkkosivuston omistavista vastaajista.

Verkkosivujen julkaiseminen voidaan helposti nähdä projektin päätepisteenä, vaikka sivustolla on tärkeä rooli yrityksen myynnissä ja asiakashankinnassa.

Palonen tarkastelee tutkimustulosta verkkosivujen toimivuuden ja kehittämisen näkökulmasta.

”Verkkosivuston arvo ei siis synny pelkästään siitä, että se on olemassa. Olennaista on, auttaako se asiakasta kohti ostopäätöstä ja pystyykö yritys arvioimaan, missä sivuston tuloksellisuutta voidaan parantaa ja mikä toimii.”

Tutkimus ei kerro, miksi konversioseuranta on suomalaisvastaajien keskuudessa näin vähäistä. Ilman seurantaa yrityksen on kuitenkin vaikea arvioida, kuinka hyvin verkkosivut tukevat sen liiketoimintaa.

Mobiilikäytettävyys ja luottamus tukevat asiakaskokemusta

Verkkosivujen toimivuudessa on tutkimuksen perusteella myös muita kehityskohteita. Tutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä vain 33,9 prosenttia kertoo verkkosivustonsa olevan täysin mobiilioptimoitu. Ruotsissa osuus on 49,7 prosenttia ja Tanskassa 61,9 prosenttia.

Mobiilioptimointi tarkoittaa muutakin kuin sivuston mukautumista pienelle näytölle. Myös sivuston rakenteen, kuten navigoinnin, tekstien, painikkeiden ja muiden tärkeimpien toimintojen, tulee toimia sujuvasti puhelimella.

Käytettävyys liittyy läheisesti myös luottamukseen. Suomalaisvastaajista 69,5 prosenttia pitää luottamusta palveluntarjoajaan erittäin tärkeänä valitessaan digitaalista työkalua tai palveluntarjoajaa. Osuus on korkeampi kuin Ruotsissa (61,3 %) ja Tanskassa (58,5 %).

Hostingpalvelun Head of Customer Success Toni Uusvuo tarkastelee luottamusta asiakkaiden kokemusten ja sujuvan asioinnin näkökulmasta.
”Luottamus digitaaliseen palveluun syntyy usein aika arkisista asioista. Asiakkaan pitää löytää tarvitsemansa tieto helposti, ymmärtää mitä palvelu sisältää ja tietää, mistä saa apua tarvittaessa.”

Uusvuo nostaa esiin myös selkeän hinnoittelun, ymmärrettävät palvelukuvaukset ja asiakaspalvelun saavutettavuuden. Asiakkaan on voitava löytää tarvitsemansa tieto ja saada apua itselleen sopivalla tavalla.

Tekoälyn vaikutukset tunnistetaan, mutta muutokseen ei koeta olevan valmiita
Tutkimuksen yksi kiinnostavimmista ristiriidoista liittyy tekoälyyn. Tutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä 73,9 prosenttia uskoo tekoälyn muuttavan tapaa, jolla asiakkaat löytävät yrityksiä. Silti vain 14,9 prosenttia kokee olevansa erittäin tai melko valmis muutokseen. Lähes puolet suomalaisvastaajista (47,1 %) eivät koe olevansa siihen lainkaan valmiita.

Tekoälyn odotetaan siis muuttavan asiakkaiden tiedonhakua, mutta muutokseen varautuminen koetaan haastavaksi. Tulokset viittaavat siihen, että tekoälyn vaikutukset tunnistetaan, vaikka yrityksissä ei vielä välttämättä tiedetä, mitä muutos käytännössä tarkoittaa.

Westerlund näkee yhtenä mahdollisena syynä tekoälyn nopean kehityksen. Muutoksen käytännön merkitys voi tuntua yrittäjistä epäselvältä.
”Erityisesti pienyrittäjien aika ja resurssit ovat hyvin rajallisia, eikä uusien jatkuvasti kehittyvien teknologioiden seuraaminen ole ensimmäisenä työlistalla.”
Westerlund muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkea tarvitse muuttaa kerralla. Tekoälyn aikakaudellakin on tärkeää, että yrityksestä löytyy verkossa selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa.

Palonen puolestaan korostaa verkkosivujen sisällön merkitystä tekoälyhakujen yleistyessä. Keskeisten palvelutietojen tulisi löytyä sivustolta myös kirjoitettuna tekstinä kuvien ja videoiden rinnalla, jotta hakupalvelut voivat käsitellä niitä.

Uusvuo tunnistaa tekoälyn vaikutuksia asiakaspalvelussa. Hänen mukaansa asiakkaat saattavat ottaa yhteyttä vasta selvitettyään vaihtoehtoja ja omia tarpeitaan tekoälyn avulla. Tekoäly voi siten vaikuttaa myös siihen, missä vaiheessa ja millaisissa asioissa asiakas ottaa yhteyttä yritykseen.

Toimivat verkkosivut luovat perustan yrityksen digitaaliselle näkyvyydelle

Asiakkaiden tavat etsiä tietoa ja löytää yrityksiä muuttuvat, mutta yksi asia pysyy tärkeänä: yrityksen on oltava helposti löydettävissä ja tarjottava asiakkailleen sujuva tapa tutustua sen palveluihin ja ottaa yhteyttä.

Me Hostingpalvelulla tunnemme paikallisten yrittäjien tarpeet ja olemme kehittäneet palvelumme tukemaan yritysten arkea. Helppokäyttöiset työkalumme tarjoavat kaiken tarvittavan verkkonäkyvyyden rakentamiseen ja kehittämiseen. Olipa kyse omasta verkkotunnuksesta, luotettavasta webhotellista tai kotisivujen luomisesta, meiltä löydät yrityksellesi sopivat ratkaisut.

Lisäksi asiakaspalvelumme on tukenasi, jotta sinä voit keskittyä oman liiketoimintasi kasvattamiseen.

Olitpa perustamassa ensimmäisiä verkkosivujasi tai kehittämässä nykyistä sivustoasi, autamme sinua rakentamaan toimivan perustan yrityksesi näkyvyydelle verkossa.

Tietoa tutkimuksesta

State of European Business 2026 on team.bluen keväällä 2026 toteuttama tutkimus, johon saatiin 10 059 hyväksyttyä vastausta 32 Euroopan maasta.
Artikkelissa hyödynnetään Suomen, Ruotsin ja Tanskan tuloksia vertailevaa raporttia, joka perustuu 1 397 vastaukseen. Suomesta vastaajia oli 303, Ruotsista 538 ja Tanskasta 556.

Suomen vastaajajoukossa korostuvat yksinyrittäjät ja pienet yritykset. Tulokset kuvaavat tutkimukseen osallistuneiden yritysten vastauksia, eikä niitä tule yleistää kaikkiin suomalaisyrityksiin.

Lue koko tutkimus täältä.