WordPressia käyttää jo 40 prosenttia maailman verkkosivuista. Nykyään maailman suosituimman sisällönhallintajärjestelmän esiinmarssi alkoi blogisivustoista.

WordPress-sisällönhallintajärjestelmä suunniteltiin alkujaan nimenomaan blogisivujen rakentamiseen ja ylläpitoon. Nykyisin WordPressiin on saatavilla lukemattomia lisäosia, jotka mahdollistavat erilaisten verkkosivujen ja -palveluiden, jopa verkkokauppojen rakentamisen alustan päälle.

Tässä artikkelissa keskitymme WordPress.orgiin perustettavan blogisivun vaiheisiin:

  1. WordPress.com vai WordPress.org?
  2. Domainin ja webhotellin hankkiminen
  3. WordPress-teeman valinta ja muokkaus
  4. Lisäosien eli pluginien valinta
  5. Vimpaimien ja valikoiden muokkaus
  6. Hakusana- ja sisältösuunnitelmat

Sosiaalinen media on valloittanut verkon viestintäkanavat 2020-luvulle tultaessa. Aikaa ennen instagrameja, snapchateja ja tiktokeja somekenttää hallitsivat erilaiset blogisivustot yhdessä aikansa somejättiläiseksi nousseen Facebookin kanssa. Vaikka molempien edellä mainittujen kanavien kulta-aika alkaa olla jo takanapäin, on blogi edelleen toimiva tapa viestiä esimerkiksi mielipiteistä, harrastuksista tai ammatillisesta osaamisesta.

Blogi tarkoittaa tekstiin ja kuvaan pohjautuvaa verkkosivua, jossa sisällöt jäsennellään artikkelien muotoon. Muita blogin tunnusmerkkejä ovat temaattisuus, vakiintunut kirjoittajakunta (yksi tai useampi) sekä kronologisuus, eli artikkelien jäsentely niiden julkaisuajankohdan mukaan. Blogin videomuotoinen vastine on nimeltään vlogi.

Blogi voi olla itsenäinen sivustonsa tai se voi sijaita laajemman verkkosivuston sisällä omalla alasivullaan. Esimerkiksi verkkokauppa voi kertoa blogissa myymistään tuotteista tai palveluista, tai tarjota asiakkaille muuta lisäarvoa tuovaa sisältöä.

Blogin voi perustaa valmiille blogialustalle, kuten vaikkapa yhdysvaltalaiseen Bloggeriin tai kotimaiseen Vuodatukseen. Kotimaisista blogiyhteisöistä löytyy valinnanvaraa lifestylesta (Lily, Indiedays ym.) matkailuun (Rantapallo) ja siltä väliltä. Tämäntyyppiset sivustot muistuttavat kuitenkin enemmän sosiaalisen median alustaa kuin itsenäistä verkkosivustoa. Mikäli haluat pitää sivuston ohjat itselläsi esimerkiksi kaupallisen blogin tapauksessa, voi itsenäisen blogisivun perustaminen olla hyvä idea.

WordPress.com vai WordPress.org?

WordPress on hyvä vaihtoehto omaa blogisivustoa tavoittelevalle. WordPresseja on itseasiassa kaksi – WordPress.com sekä WordPress.org. Näistä ensimmäisen idea on toimia hieman Bloggerin tapaan valmiina blogialustana, ilman tarvetta hankkia omaa domainia tai tilaa kotisivuille (usein tämä tarkoittaa käytännössä webhotellia), kun taas jälkimmäinen muistuttaa enemmän aidosti omaa, itsenäisesti hallinnoitavaa kotisivua.

WordPress.comista löytyy sekä ilmaisversio että maksullinen WordPress Pro – molempien sivutila eli hosting tulee palveluntarjoajalta. WordPress.orgin asentaminen on täysin ilmaista, mutta käyttäjän tulee hankkia hosting sekä domain eli verkkotunnus itse,

WordPress.comiin perustetulla sivulla näkyy mainoksia, eikä ilmainen hosting tarjoa kuin 1Gt tallennustilaa. Jo kourallinen hyvälaatuisia kuvia – optimoinnista huolimatta – voi ahmaista gigatavun verran tilaa. Sivuston käyttöön on tarjolla tukea ainoastaan käyttäijen omilla foorumeilla. 

Maksullinen WordPress Pro mahdollistaa mainosten piilottamisen ja sisältää 50Gt tallennustilaa, mutta kustantaa 15 dollaria eli noin 14 euroa kuukaudessa. WordPressin sähköposti omalla domainilla maksaa 3,5 dollaria eli reilut 3 euroa kuussa. (Webhotellipaketit sisältävät tyypillisesti vähintään kolme, parhaimmillaan jopa 100 sähköpostilaatikkoa.) WordPress Pron asiakastuki on tarjolla jo monelle eurooppalaiselle kielelle, ei kuitenkaan suomeksi.

WordPress.orgin hyöty verrattuna vastapariinsa on käyttäjän tarpeen kokoinen sivutila sekä huomattavasti paremmat hallinnointi- ja muokkausmahdollisuudet. 

WordPress.orgilla voit kehittää sivustoa omien tarpeidesi mukaan. Pääset muokkaamaan WordPress-blogin ulkoasua ja toiminnallisuuksia vapaasti, etkä joudu murehtimaan sivuston ylläpidon jatkuvuutta. Esimerkiksi verkkokaupan lisääminen WordPress-sivuille onnistuu myöhemminkin. Myös hakukonenäkyvyyden optimointi on WordPressilla tehokkaampaa.

Domainin ja webhotellin hankkiminen

Domain eli verkkotunnus näkyy sivuston URL-osoitteessa, ja on tyypillisesti identtinen tai ainakin hyvin samankaltainen sivuston nimen kanssa. Esimerkiksi Maijan matkailublogi voisi olla nimeltään “Maijan matkailut” ja domainiltaan maijanmatkailut.fi. Verkkosivustolle upotetun blogisivun URL puolestaan on tyypillisesti muotoa sivustonnimi.fi/blogi, esimerkiksi hostingpalvelu.fi/blogi.

SEO-mielessä sivuston nimen on hyvä viestiä sivuston teemasta, mutta blogisivujen tapauksessa voi olla tärkeämpää jäädä mieleen. Kaupallisten blogien tapauksessa on hyvä myös huomioida Googlen algoritmin mieltymys sivun nimen ja domainin symmetrisyyteen tämä on tärkeää erityisesti, mikäli tavoittelet laajaa hakukonenäkyvyyttä.

Suomenkieliset blogisivut käyttävät verkkotunnuksessa tyypillisesti fi-päätettä. FI-domainin vuosihinta on tyypillisesti kympin hujakoilla per vuosi. Osa välittäjistä myy halvemmallakin, mutta voivat nostaa hintaa ensimmäisen vuoden jälkeen. Hostingpalvelu myy FI-domainia hieman päälle yhdeksän euron kiinteään hintaan.

Domainin oston yhteydessä kannattaa tutkia myös palveluntarjoajan myymät eli webhotellipaketit. Useimmiten on kätevämpää ostaa sekä domain että webhotelli samasta paikasta. Hostingpalvelun valikoimasta löytyy kolme WordPressille optimoitua webhotellipakettia, joista edullisin soveltuu erityisesti blogisivustoille. Kaikki Hostingpalvelun webhotellit sisältävät helppokäyttöisen asennusohjelman, jonka avulla WordPressin asennus onnistuu yhdellä klikkauksella.

>> Domain haku – Hostingpalvelu.fi

>> Tutustu WP-webhotelleihimme

WordPress-teeman valinta ja muokkaus

WordPress tarjoaa lukemattomia ilmaisia ja maksullisia “teemoja” eli sivupohjia, jotka määrittelevät ulkoasun keskeiset elementit. Koska WordPress on alkujaan suunniteltu nimenomaan blogisivujen rakentamiseen ja ylläpitoon, tarjoaa alusta runsaasti juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia, varsin ammattimaisen näköisiä teemoja.

Teeman kuvituksia, värejä ja fontteja voi tyypillisesti muokata vapaasti, ja teemaa voi myös vaihtaa kadottamatta sivulle tuotettua sisältöä. Valittua teemaa kannattaa testata ja varmistaa, että muokkaukset onnistuvat helposti ja halutulla tavalla.

Teemoja voi selata ja sellaisen voi asentaa suoraan WordPressin hallintapaneelista yhdellä klikkauksella kohdasta Ulkoasu → Teemat. Teemaa pääsee muokkaamaan visuaalisesta editorista tai suoraan koodista jälkimmäistä tapaa emme suosittele, ellei html- ja css-perusteet ole hyppysissä vähintään “osaan googlata ohjeen siihen mitä olen tekemässä” -tasoisesti. Yksinkertaisen blogisivuston tapauksessa ei koodiin koskemiseen pitäisi olla erityistä tarvetta.

Alla listattuna muutamia yleisesti käytettyjä ilmaisia blogiteemoja:

  • Neve — monikäyttöinen ja nopeaksi optimoitu teema
  • OceanWP — monikäyttöinen, kevyt ja joustava teema
  • Astra — monikäyttöinen ja käyttäjäystävällinen teema
  • Hemingway — yksinkertainen kaksipalstainen teema
  • Writee — erityisesti kirjoittajille suunniteltu teema

Lisäosien eli pluginien valinta

WordPress-blogin ominaisuuksia ja toimintoja voi lisätä tai muokata erilaisten lisäosien avulla. Ilmaisia ja maksullisia lisäosia voi etsiä teemojen tapaan suoraan WordPressin hallintapaneelista, kohdasta Lisäosat  Lisää uusi.

Lisäosilla voi optimoida esimerkiksi sivuston hakukonenäkyvyyttä, välimuistia tai kuvien kokoa, tai niillä voi lisätä sivustolla näkyvää toiminnallisuutta. Voit asentaa sivulle esimerkiksi valokuvagallerian tai yhdistää sivun sosiaalisen median palveluun. Lisäosat mahdollistavat myös lomakkeiden, kyselyiden tai vaikkapa pop-up-ikkunoiden asentamisen sivustolle.

Alla listattuna muutamia yleisesti käytettyjä ilmaisia lisäosia:

  • Litespeed Cache sivujen nopeuden optimointiin
  • Yoast SEO kotisivujen hakukoneoptimointiin
  • WP Rocket sivuston nopeuden optimointiin
  • Imagify kuvatiedostojen koon optimointiin
  • Elementor visuaalinen sivueditori (wysiwyg)

Vimpaimien ja valikoiden muokkaus

Vimpaimet eli widgetit ovat WordPressin toiminnallisia osia, joilla voi muokata blogin ulkoasua ja rakennetta. Vimpaimet asennetaan lisäosien tavoin.

Uusi WordPress-käyttäjä saattaakin sekoittaa vimpaimet lisäosiin. Keskeinen ero löytyy siitä, että sivulla vieraileva pystyy tyypillisesti olemaan vuorovaikutuksessa vimpainten kanssa, kun taas lisäosien kanssa näin ei välttämättä ole. 

Vimpaimilla voi teeman asetuksista riippuen mm. säätää sivun valikoita ja artikkelien listausta, sanapilviä sekä painikkeita. WordPress sisältää esiasennettuna seuraavat vimpaimet: 

  • Arkisto
  • Äänisoitin
  • Videosoitin
  • Kalenteri
  • Kategoriat
  • Galleria 
  • Metadata
  • Navigaatio
  • Sivut
  • Kommentit
  • Viimeisimmät postaukset
  • RSS
  • Haku
  • Tägipilvi (Tag Cloud)

Sivu- tai artikkelikohtaisten vimpainten säädöt löytyvät suoraan sivun tai artikkelin muokkausnäkymästä. Erilaisia vimpaimia voi huoletta testata, sillä niitä pystyy Vimpaimet-välilehdellä helposti piilottamaan ja ottamaan käyttöön uudelleen.

Hakusana- ja sisältösuunnitelmat

Kaikki verkkosivut, mukaan lukien blogit, on järkevää hakukoneoptimoida – mikäli siis haluat blogillesi näkyvyyttä hakukoneissa. Kannattaa muistaa että hakukoneille optimointi (SEO) on jatkuvaa tekemistä, jonka tulokset näkyvät hitaasti. Sitkeys palkitaan!

Usein sivustojen hakukoneoptimointi alkaa sivuston indeksoitumisen varmistamisesta. Indeksointi tarkoittaa sitä, että Googlen hakuboteilla on sivuston olemassaolosta ja rakenteesta tarvittava tieto, jotta sivu näkyy Googlen hakutulossivulla (SERP). Kevyiden ja yksinkertaisten sivustojen tapauksessa hakubottien pitäisi pystyä tehtävään ilman erillisiä toimenpiteitä. Halutessasi voit kuitenkin toimittaa sitemapin eli sivukartan Google Search Consoleen ja pyytää sivua indeksoitavaksi. Saat valmiin sivukartan WordPressistä esimerkiksi Yoast-lisäosan avulla.

Lukuvinkki: 5+1 vinkkiä Google-näkyvyyden kasvattamiseen

Hakusanasuunnitelman pohjana toimii avainsanatutkimus, joka tarkoittaa sivustolla käytettävien avainsanojen sekä avainsanayhdistelmien eli avainfraasien kartoitusta. Avainsanatutkimuksen kohteena ovat siis sellaiset avainsanat ja -fraasit, joilla toivot sivusi löytyvän hakutuloksista. Toisaalta tutkimus auttaa sinua ymmärtämään, millaista tietoa ihmiset oikeastaan hakevat niistä teemoista, joista aiot blogissasi kertoa.

Avainsanatutkimus voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa avainsanojen syöttämistä hakukoneisiin ja katsomista mitä tuloksista nousee. Voit myös etsiä teemoihin linkittyviä aiheita Google Trends -työkalulla ja saada hakudataan pohjautuvaa tietoa sisällöntuotannon inspiraatioksi.

Yksi näppärä tapa tutkia avainsanojen hakuvolyymeja ja kilpailua on käyttää Google Adsin avainsanojen suunnittelijaa (Keyword Planner), erityisesti jos ajattelit joka tapauksessa tehdä Google-mainontaa. Muitakin vastaavia työkaluja netistä löytyy esimerkiksi hakusanalla ”Keyword Tool Alternatives”.

Kun SEO-puoli on selvillä, voi sisällöntuotanto periaatteessa alkaa. Ennen hihojen käärimistä on kuitenkin suositeltavaa laatia kevyt sisältösuunnitelma, josta ilmenevät blogin yleinen teema, muutaman seuraavan artikkelin aiheet sekä julkaisuaikataulu. Suunnitelman voi jäsentää yksinkertaiseen taulukkomuotoon, johon kannattaa myös merkitä tavoiteltuja avainsanoja. Näin sisältö ja SEO paiskaavat kättä, ja saat molempien suunnittelusta kaiken irti.

Kun kaikki on asennettuna ja suunnitelmat tehtynä, olet valmis aloittamaan! Muista myös seurata tuloksia, jotta pääset paremmin perille yleisöäsi puhuttelevista aiheista.

 

Mikäli et vakuuttunut WordPressin sopivuudesta blogisivusi julkaisualustaksi, voi Hostingpalvelun uusi, helppokäyttöinen kotisivukone olla osuvampi valinta. Tutustu ja kokeile!

 

Kirjoittaja Kiia Pitkänen, Content Manager

Kiian intohimona on kotimaisten hosting-palvelujen tunnetuksi tekeminen sekä monimutkaisten asioiden muuttaminen helpoksi asiakaslähtöisen viestinnän avulla. Anna me hoidetaan!

18.01.2023